Eläkeliiton Kauhajoen yhdistys vietti 50-vuotisjuhliaan Logistian juhlavissa tiloissa torstaina 12.3.26. Juhlassa minulla oli ilo ja kunnia muistella yhdistyksen vaiheita vuosikymmenien ajalta. Tietoja sain muistikuvista kotoania, lukemalla vanhoja pöytäkirjoja ja omia muistiinpanojani puheenjohtajakaudeltani. Alla muisteluni.
Arvoisa juhlayleisö!
Eläkeliittoon liittyvistä asioista on kotonani Harjankylässä 70-luvulta lähtien puhuttu paljon ja monia nimiä tuli esille keskusteluissa tiuhaan tahtiin, useimmiten Heikki O. Taipalus, piirin ensimmäinen toiminnanjohtaja ja myöhemmin piirin puheenjohtaja.
Lehmiranta tuli myös usein esille, Eläkeliiton oma lomakeskus, mihin säännöllisesti suunniteltiin matkoja ja Uittomäki, jonka kyydissä matkoja tehtiin ympäri maata. Itäinen Suomi oli suosittu suunta, siellä Imatran valtionhotelli, ja Imatran kosken kuohut ovat jääneet vahvasti retkeläisten mieleen.
Äitini oli mukana toiminnassa lähes alusta alkaen ja myös johtokunnassa yhdeksän vuotta 1978–1986. Hänen jäämistöstään löytyi opintokerhojen muistiinpanoja, joista tulee esille jäsenten innokkuus perehtyä monenlaisiin asioihin yhdessä ja isolla porukalla.
Yhteisöllisyys tuntui olleen sen hetkinen tärkeä teema, mikä varmaan vielä tänäänkin on monen toiminnan lähtökohtana.
Eläkeliiton perustaminen
Valtakunnallisen Eläkeliiton perustamiskokous on pidetty helmikuussa 1970, ja sen ensimmäinen puheenjohtaja oli eduskunnan puhemies V.J. Sukselainen, joka oli aktiivisesti ajamassa eläkeläisjärjestön perustamista. Vaikka perustamista ajoi näkyvästi moni politiikassa mukana oleva henkilö, Eläkeliitto oli alusta alkaen erillinen, sitoutumaton eläkeläisjärjestö ja tälläkin hetkellä säännöissä on erikseen mainittu sitoutumattomuus.
Vuonna 1971 Seinäjoella pidetty kokous teki Eläkeliittoa tunnetuksi maakunnassa ja kokouksen jälkeen Etelä-Pohjanmaalle perustettiin yhdistys 11 kuntaan. Muistitiedon mukaan silloin myös Kauhajoen yhdistys perustettiin 12.5.1971, ja perustava kokous pidettiin Nikolai ja Ellen Latva-Pukkilassa. Erinäisten syiden, ilmeisesti sairastumisen takia perustamista ei kuitenkaan koskaan virallisesti rekisteröity.
Eläkeliiton Kauhajoen yhdistyksen perustaminen 1976
Asia tuli esille uudestaan vuonna 1976, jolloin helmikuun 2. päivänä päätös Eläkeliiton Kauhajoen yhdistyksen perustamisesta tehtiin ja yhdistys rekisteröitiin virallisesti 12.3.1976 siis 50 vuotta sitten. Perustamisvuonna yhdistykseen liittyi 166 miestä ja 137 naista siis yhteensä 303 henkeä. Jäsenmaksun suuruudeksi määrättiin 3 mk/vuosi, ainaisjäseneksi pääsi 15 mk:n kertamaksulla.
Perustamiskokouksessa oli saapuvilla 20 henkeä. Vierailijana ja toiminnan selostajana olivat Eläkeliitosta järjestösihteeri Vilho Kotila ja EP:n piirin puheenjohtaja Heikki O. Taipalus, Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piiri oli nimittäin perustettu kesäkuussa 1975. Kauhajoen kokouksen puheenjohtajana toimi Arvi E. Sammallahti ja sihteerinä Pentti Suojala. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Sammallahti, varapuheenjohtajaksi Lauri Hurrila, sihteeriksi Onni Kallio-Könnö ja rahastonhoitajaksi Pentti Suojala.
Muut johtokunnan jäsenet: Olga Seitilä, Vilma Hakala, Eino Jokimäki, Nikolai Kujanpää, Feelix Mannila, Tahvo Eeva, Reino Mäki-Äijälä, Lyyli Lehtikanto, Aili Luukkainen ja Aarne Alkio.
Toiminnan periaatteet
Johtokunnassa, myöhemmin hallituksessa, on vuosikymmenien aikana ollut sisukkaita järjestöihmisiä, joiden merkitys yhdistyksen toiminnan kannalta on ollut arvokasta. Yhdistyksen taloutta on aina hoidettu ns. vanhan kansan viisaudella. On pelattu omakustannusperiaatteella.
Johtotähtenä on ollut ajatus, että on hyvä, jos joskus jää vähän pahan päivän varalta.
Ensimmäisen vuoden liikevaihto oli 2 757 markkaa ja vuoden 2000 liikevaihto oli 102 658 markkaa. Viime vuosina liikevaihto on kaksinkertaistunut tuosta ajasta, raha on vain matkalla vaihtunut euroiksi.
Pitkäaikaisia puheenjohtajia
Yhdistyksen alkuaikana säännöissä ei rajattu toimikausia kuten nykyään. Arvi E. Sammallahti, ensimmäinen puheenjohtaja hoiti tehtäväänsä seitsemän vuotta, varapuheenjohtajana Olga Seitilä viisi vuotta ja johtokunnassa peräti 11 vuotta kuten myös Reino Mäki-Äijälä.
Tahvo Eeva oli varapuheenjohtajana 8 vuotta ja johtokunnassa 17 vuotta vuodesta 1976 vuoteen 1992. Myös Liisa Mäki-Kyyny toimi 15 vuotta johtokunnassa, josta puheenjohtajana 8 vuotta. Arvo Heikkilä vuodesta 1987 vuoteen 2000 toimi jäsenrekisterin hoitajana. Aatos Iso-Koivisto 13 vuotta rahastonhoitajana.
Näin muutamin esimerkein osoitan, kuinka sitoutuneita monet henkilöt olivat Kauhajoen yhdistyksen toimintaan. Nykyään yhdistyksen säännöissä rajoitetaan toimikausien lukumäärä kolmeen kahden vuoden kauteen.
Eläkeliiton Kauhajoen yhdistys ry:n hallitus vuonna 2026
Manu Latva-Pukkila, puheenjohtaja
Pentti Hauta, varapuheenjohtaja
Eija Itävaara, sihteeri, verkkosivujen ylläpito
Hilkka Puisto, jäsensihteeri, vanhusneuvosto
Tapani Kohtanen, keilailu, golf
Seija Mantila, emäntä
Arja Vesala, arpajaiset, puutarharetket
Kerttu Yli-Juoni, rahastonhoitaja, matka
Erkki Hautaviita, karaoke
Leena Kalliomäki, matkat
Birgitta Lehtinen, emäntä, puutarharetket
Terho Niemelä, ampumakerho
Unto Järvilehto, äijäkerho
Oma lippu
Yhdistyksen johtokunta kokouksessaan 14.2.1995 keskusteli oman lipun hankinnasta. Kokous päätti tilata lipun Eläkeliiton välityksellä. Asian hoitaminen annettiin puheenjohtaja Jalo Peräkorven tehtäväksi. Ennakkotieto hinnasta oli 2500 mk. Johtokunnan kokous 24.8.1995: Lippu on hankittu. Hinta on 4493 mk. Hintaa pidettiin korkeana. Nelivärivaakuna, 2250 mk, nosti hintaa.
Asetettiin toimikunta valmistelemaan lipun naulaustilaisuutta. Samassa kokouksessa päätettiin, että 20-vuotisjuhla pidetään seurakuntakeskuksessa 11.2.96, jossa yhdistyksen lippu vihitään.
Naulaustilaisuus oli Nuorisotalolla 2.1.96 ja lipun vihki 20-vuotisjuhlassa 11.2.96 lääninrovasti Ilkka Järvinen ja lipun kantajana oli Kaarlo Vitkala sekä airueina olivat Helena Varpela ja Kerttu Möykky.
Lehmiranta
Kun tutustuu toimintakertomuksiin vuosien varrelta, niin voimakkaana tule esille Lehmiranta, mikä on ollut erittäin tärkeä kohde jäsenille ja myös erittäin tärkeä Eläkeliiton talouden kannalta, se oli Eläkeliiton talouden perusta.
Lehmiranta ja Eläkeliitto ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa vielä tänäkin päivänä. Maailma on muuttunut ja Lehmiranta on myös muutoksen kourissa ja vaatii nykyisiltä päättäjiltä rohkeutta tehdä sellaisia ratkaisuja, joilla Lehmiranta muokkaantuu uuteen loistokkaaseen kauteen.
Jos sodankin läpikäynyt sukupolvi on pystynyt rakentamaan oman lomapaikan, niin kyllä nykyinen sukupolvi pystyy uudistamaan Lehmirannan vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin!
Matkat
Toiminnan alusta alkaen yhteiset matkat olivat hyvin suosittuja ja nopeasti täyttyi linja-auto matkaan lähtijöillä. Matkat olivat usein useamman päivän reissuja, missä haluttiin tutustua kohteisiin perusteellisesti. Matkakohteita on ollut eri puolella Suomea, Itä-Suomi on näyttänyt olevan erittäin suosittu alue ja tietenkin Lehmiranta, Eläkeliiton oma lomakeskus lähellä Saloa, tosin viime vuosien aikana vähentyen uusien kohteiden lisätessä suosiotaan.
Myös ulkomaille oli into lähteä, kohteina on ollut jopa Neuvostoliiton Sotši, Pohjois-Norja, myöhemmin myös Viro. Matkoja on tehty laivalla Tampereelta Virroille, Itä-Suomen kierros, kesäkukkien aikaan Lehmirantaan ja saaristoristeily Ahvenanmaalle. Viron Pärnyn kylpylöihin on tehty matkoja vuodesta 2008. Eduskunnassa on käyty 2007 ja 2010. Teatterimatkoja on tehty ainakin keväällä ja syksyllä. Matkoille on aina lähdetty sankoin joukoin, varsinkin sokkomatkat ovat olleet suosittuja. Sokkomatkalle lähteviä on ollut viime vuosina jopa kaksi linja-autolastillista.
Eläkeliiton liittokokoukset olivat kohokohtia, ja niihin lähdettiin isolla joukolla ei vain viralliset edustajat vaan iso joukko yhdistyksen jäseniä. Liittokokousten ohjelmat virallisten kokousten lisäksi olivat arvokkaita ja juhlavia.
Esimerkiksi 15.6.79 lähti Hautamäen auto Joensuussa pidettävään liittokokoukseen mukanaan yhteensä 33 henkeä, joista virallisia kokousedustajia oli 4. Pääjuhlassa puhui V.J. Sukselainen. Menomatkalla pysähdyttiin Kiteellä. Miksi?
Kiteellä Etelä-Pohjalaisia miehiä etenkin Kyrönmaalta ja Suupohjasta menehtyi jatkosodan ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana paljon ja vieläpä niin paljon, että kuolleita haudattiin väliaikaiseen hautaan Kiteen kirkon viereiselle hautausmaalle, vasta myöhemmin siirrettiin kotipaikkakuntien hautausmaille. On vielä muistettava, että Kiteellä tulikasteensa saanut rykmentti JR58 perustettiin Jalasjärvellä ja rykmenttiin miehet tulivat Kauhajoelta, Karijoelta, Isojoelta, Teuvalta, Jurvasta ja Jalasjärveltä.
Jatkosota alkoi heinäkuussa 1941 hyökkäysvaiheella Kiteeltä ja menetykset olivat suuret. Isäni oli myös noissa JR58:n joukoissa ja haavoittui erittäin pahoin Keinosen kukkulalla heinäkuussa 1941.
Tuolloin 1979 tehdyllä eläkeläisten matkalla mukana olleilla varmaankin lähes kaikilla oli joko omakohtaisia tai lähiomaisiin liittyviä muistoja Kiteen tapahtumista vuodelta 1941. Tämä oli arvokas syy pysähtyä Kiteellä ja käydä Kiteen kirkon hautausmaalla muistomerkkiä katsomassa.
Kesäjuhlat yhdistyksemme traditio
Vuosittain pidettävät kesäjuhlat ovat olleet merkittävä tapahtuma Kauhajoen yhdistyksen toiminnassa. Esimerkiksi 19.8.1979 pidettiin vanhan ajan iltamat Salakarissa. Iltamat aloitettiin kylläkin jo klo 13.00. Lippuja myytiin 756 kappaletta a`10 mk + 40,00, joten rahaa kertyi 7.600 markkaa. Ohjelma oli tavanomaisia puheita, sketsejä, soittoa ja tietenkin tanssittiin lopuksi.
Myöhemmin kesäjuhlat on pidetty tavallisesti Karhuniemen Kasinolla. Juhlapuhujana oli useinkin valtakunnan tasolla tunnettu henkilö. Jäseniä kertyi paikalle useita satoja, esimerkiksi vuonna 1993 lähes 700 henkeä tuli kuuntelemaan ulkoministeri Paavo Väyrystä Karhuniemen Kasinolle.
Puhujina on ollut 2007 Kari Hokkanen, 2008 hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi, 2010 Salakarissa puhui Eläkeliiton toiminnanjohtaja Jukka Salminen ja 2011 kansanedustaja Seppo Kääriäinen.
Koronapandemia
Koronapandemia, mikä iski rajusti keväällä 2020, keskeytti yhdistyksen toiminnan moneksi vuodeksi. Vuoden 2020 toiminta pysähtyi viranomaisten määräysten pohjalta lähes kokonaan, ja kaikki suuremmat tapahtumat piti peruuttaa tai siirtää tuleville vuosille. Asteittain rajoituksia alettiin poistaa ja päästiin taas normaaliin toimintaan.
Eläkeläisille korona oli iso riski ja sen takia ikäihmisten liikkumista jopa kaupoissa rajoitettiin tiukoilla määräyksillä. Meillä kaikilla on erilaisia muistikuvia ja kokemuksia tuosta ajasta, toivottavasti samanlaista pandemiaa ei tule uudestaan. Koronavirus muuttuneessa muodossa on edelleen liikkeellä.
Koronan takia etäkokoukset tulivat ja jouduimme opettelemaan täysin uusia keinoja pitää kokous lähtemättä kotoa mihinkään. Tähän sopivat ohjelmat olivat monellekin outoja, eikä ohjelmatkaan olleet niin kehittyneitä kuin tänä päivänä. Mutta siitäkin selvittiin, nythän etäkokous ja osallistuminen etänä on arkipäivää. Työelämässä oleville myös etätyön osuus on kasvanut suureksi.
Jäsenmäärän kehitys
Eläkeliiton valtakunnallinen jäsenmäärä viime vuoden lopussa oli 111 224, jossa vähennystä edellisvuodesta 1632 jäsentä. Etelä-Pohjanmaan piirin jäsenmäärä oli 15 541, suurimman alueemme yhdistyksen, Alajärven jäsenmäärä oli 1096. Kauhajoen jäsenmäärä viime vuoden lopussa oli 900. Korkeimmillaan Kauhajoen yhdistyksen jäsenmäärä on ollut reilusti yli 1200 jäsentä, ja näistä ainaisjäseniä lähes puolet.
Jäsenmäärän kehitys seuraa täysin maaseudun väkimäärän vähentymistä. Melkein jokaisessa yhdistyksessä on jäsenmäärän kehityksessä sama suunta, alaspäin. Selvä pudotus tulee tapahtumaan seuraavan vuosikymmenen aikana, kun suurten ikäluokkien edustajat poistuvat jäsenkunnasta. Yhdistyksen toiminnan kannalta uusien jäsenten hankkiminen tulee olemaan haastava, mutta tärkeä tehtävä.
Puheenjohtajuus
Omalta kohdaltani puheenjohtajuus tuli eteen yllättäen. Vuoden 2018 syyskokouksessa tulin valituksi yhdistyksen hallitukseen ja hallituksessa varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtajana toimi Tapio Hautala kolmatta kauttaan. Syyskuun 10. päivänä 2019 Tapio Hautala kuoli äkillisesti kotonaan. Hänen yllättävä kuolemansa oli suuri surun aihe kaikille hallituksen jäsenille ja koko yhdistykselle.
Hän oli erittäin aktiivinen ja monessa mukana, hoiti paljon yhdistyksen asioita. Äijäkerho oli hänen alulle laittamansa kerho ja miesten kokkikerhossa oli runsaasti miehiä mukana.
Koska olin varapuheenjohtaja hallitus päätti, että hoidan puheenjohtajan tehtäviä siihen asti, kunnes syyskokous valitsee uuden puheenjohtajan.
Vaikuttaminen
Perustamisen yhteydessä todettiin, että yhdistyksen tarkoituksena on eläkkeensaajien ja eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen valvominen sekä heidän asemassaan ilmenevien epäkohtien poistaminen. Tarkoituksena on myös kehittää kuntoutus-, virkistys-, lomanvietto-, ja sivistysmahdollisuuksia.
Tämän päivän tilannetta arvioiden edellä mainitut perustamisvaiheessa asetetut tavoitteet ovat edelleen hyvin ajankohtaisia. Valtiovallan viimeaikaiset toimenpiteet yhdistystoiminnan rahoituksen leikkaamiseksi johtavat yhdistyksissä entistä enemmän omatoimisen rahoituksen kasvattamiseen joko jäsenmaksuja korottamalla tai muilla toimenpiteillä.
Toisaalta yhteiskunnassa suhtautuminen ikääntyviin ihmisiin, eläkeläisiin on useinkin kriittistä ja jopa hyökkäävää, minkä takia eläkeläisjärjestöjen yhteiset vetoomukset ja muut toimenpiteet ovat entistä tärkeämpiä. Eläkeliittoa ja Eläkeliiton piirijärjestöjä sekä ennen kaikkea paikallisia yhdistyksiä tarvitaan ja niiden toiminta tulee olemaan entistä tärkeämpiä etenkin edunvalvonnan kannalta.
Töitä jäsenkunnan hyväksi ja jäsenkunnan kanssa riittää myös seuraavalle 50-vuotiskaudelle.
Yrjö Kivimäki, 25-vuotishistoriikin tekijä
Pitkäaikainen yhdistyksen sihteeri, Yrjö Kivimäki, kirjoitti 25-vuotishistoriikin lopussa 5. päivänä helmikuuta 2001 seuraavasti:
“Yhdistyksemme toiminta lähtee toiselle neljännesvuosisatataipaleelle. Lähtekäämme turvallisin ja toiveikkain mielin eteenpäin Suomen lipun ja oman lipun viitoittamaa tietä kohti uusia aikoja, muistaen aina kiitollisuudella menneitä sukupolvia, ystäviämme ja kaikkia niitä, jotka ovat Eläkeliiton toiminnassa mukana olleet ja sen eteen töitä tehneet”.
Nämä sanat ja toivomukset pätevät hyvin tänäkin päivänä. Toivotan menestystä ja onnea Eläkeliiton Kauhajoen yhdistykselle ja voimia kaikille aktiiveille missä tehtävässä kukin onkaan.
