Historiallisesti arvokkaat teokset ovat: Kutsui Ääni Isänmaan, Jalkaväkirykmentti 58 1941 – 1944, minkä ensipainos on julkaistu vuonna 1982 ja Asevelvollisten Vapaussota Keski-Pohjanmaan Jääkäripataljoona Tamperetta ja Viipuria valtaamassa, mikä on julkaistu vuonna 2017.
Monien asiantuntijoiden arvion mukaan JR 58:n historiikki on ehdottomasti paras eri joukko-osastoista julkaistu historiateos. Historiikki perustuu Sota-arkistossa löytyviin sodanaikaisiin asiakirjoihin. Historiikki jakautuu kolmeen pääosaan: hyökkäykseen, asemasotaan ja viivytykseen, kirjoittajina vastaavasti everstiluutnantti Viljo Ratia, toimittaja Esko Arosilta ja eversti Leo Saressalo.
Painetuista lähteistä Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen toimittama Suomen sota 1941 – 45 ja Martti Ulkuniemen Tykistö taistelussa ovat eniten kuvanneet JR 58:n toimintoja.
Historiikin alussa on laaja kuvaus rykmentin komentajasta eversti Eero Juvasta, joka toimi JR 58:n komentajana sen perustamisesta lähtien lähes sen hajottamiseen saakka, hän johti näin rykmentin sotatoimia sodan kaikissa vaiheissa, hyökkäyksessä, asemasodassa ja vetäytymisessä.
Historiikissa on myös laaja kuvaus ulkopoliittisen tilanteen kehittymisestä Suomessa talvisodan jälkeen ja hyvä selvitys jalkaväkirykmentti 58:n perustamisesta ja keskittämisestä. Historiikki kuvaa laajasti ja seikkaperäisesti sotatapahtumia alkaen Kiteen hyökkäysvaiheesta heinäkuussa1941.
Suosittelen jokaiselle, joka on kiinnostunut sodanaikaisesta historiastamme ja myös jokaiselle, jolla on ollut omaisia mukana jalkaväkirykmentti 58:ssa, minkä Etelä-Pohjanmaan läntinen suojeluskuntapiiri perusti komentajansa everstiluutnantti Eero Juvan johdolla. Juvasta siis tuli myös rykmentin komentaja.
Historiikista on otettu näköispainos viimeksi vuonna 2017, mistä painoksesta vielä pieni määrä tätä teosta ”Kutsui Ääni Isänmaan” on saatavilla.
Toinen arvokas sotahistoriallinen teos on Tuomas Hopun kirjoittama kirja Asevelvollisten Vapaussota, mikä kuvaa Schaumanin pataljoonan vaiheita. Helmikuussa 1918 senaatti ilmoitti vuoden 1878 asevelvollisuuslain olevan voimassa. Lain perusteella ryhdyttiin kutsumaan miehiä sotilaskoulutukseen heti, kun kouluttajiksi tarvittavat jääkärit olivat saapuneet.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan asevelvollisista muodostettu 1. Jääkärirykmentin III pataljoona sai moninaisten vaiheiden jälkeen lopulliseksi koulutuspaikakseen Kristiinankaupungin. Komentajaksi määrättiin jääkärikapteeni Eric Schauman, jonka vuoksi joukkoa on kutsuttu myös Schaumanin pataljoonaksi tai Keski-Pohjanmaan jääkäripataljoonaksi.
Pikaisesti koulutetun pataljoonan luotettavuutta taistelutilanteissa epäili sen oma päällystökin, mutta silti valkoisten rintamajohto heitti joukon heti ensimmäisessä taistelussa Tampereella ratkaiseviin paikkoihin. Useiden vaiheiden jälkeen pataljoona siirrettiin Karjalan rintamalle, jossa sille annettiin ensiarvoisen tärkeä tehtävä. Sen tuli murtaa punaisten rintama Viipurin esikaupungeissa.
Tuomas Hoppu on ansiokkaasti kuvannut pataljoonan tapahtumia vuoden 1918 aikana ja myös kiinnostavasti kertonut tapahtumiin liittyvistä historiaa valaisevista asioista. Kirjan on kustantanut Vapaussodan ja itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys. Teosta on vielä saatavilla pieni määrä.
23.11.2018
Heikki Ahola
JR 58:n historiikki ”Kutsui ääni isänmaan. Jalkaväkirykmentti 58 1941 – 1944”.
Näköispainos vuodelta 2017.
Näköispainoksen tilannut JR 58:n muistomerkkitoimikunta.
Alkuperäinen historiikki julkaistu 1982 ja sen kustantaja oli JR 58:n asevelitoimikunta.
Historiikin kirjoittajat: Viljo Ratia – Leo Saressalo – Esko Arosilta.