Soteuudistuksen myötä kuntien tehtävät muuttuvat merkittävästi ja erityisesti puhutaan kuntien elinvoimaisuudesta. Mitä se oikein on? Kuntien pitää määrittää, mitä elinvoimaisuus kunnissa on, mistä ainespuista elinvoimaisuus muodostuu. Mielestäni se tarkoittaa koulutusta, kulttuuria, kaavoitusta ja myös pahanmakuista elinkeinopolitiikkaa. Elinkeinopolitiikka ei ole vain tontteja ja toimitilarakentamista. Se on yrittäjyys- ja liiketoimintaympäristön kaikkinaista sellaista vahvistamista, joka kannustaa ja tukee ihmisiä valitsemaan yrittäjyyden uravalintana.
Kun kunta omaksuu elinkeinopolitiikassa aktiivisen roolin, se hyväksyy tietyiltä osin yritystoiminnan riskit. Riskit ymmärretään usein vain taloudellisina riskeinä. Yrittäjyys pitää tänä päivänä ymmärtää avarammin. Yrittäjyydessä on myös henkisiä ja sosiaalisia riskejä ja näitä valtuutettujen on noustava jakamaan. Ensimmäinen tehtävä kunnissa on se, että koulutusjärjestelmään luodaan yrittäjyyskasvatuksen vaiheistus. Kunta huolehtii, että oppilaitokset kouluttavat elinkeinoelämän tarvitsemaa osaavaa työvoimaa. Oppilaitosten tulee toimia yhteistyössä yritysten kanssa.