Eläkeliitto on vuonna 1970 perustettu, valtakunnallinen, Suomen suurin ja puoluepoliittisesti sitoutumaton eläkeläisjärjestö. Liittoon kuuluu yli 120 000 henkilöjäsentä, 397 paikallisyhdistystä ja 20 piiriä. Eläkeliitto on ajassa elävä, eläkeläisten ja ikääntyneiden oikeuksien arvostettu puolustaja ja ikäystävällisen Suomen rakentaja.
Eläkeläiset ovat kunnan taloutta kannatteleva suuri kuluttajaryhmä. Iäkkäät eivät ole julkisen talouden uhka tai kuluerä vaan aktiivisia yhteiskunnan jäseniä. Hyvinvoiva kunta on ikäystävällinen. Me iäkkäät olemme päättäjien kanssa samalla puolella: emme veronmaksajina halua lisätä vältettävissä olevia kustannuksia.
Palvelua tarvitsevan pitää saada – iästä riippumatta. Kaikkia ikäryhmiä tarvitaan tasapainoisessa yhteiskunnassa. Hoidon ja hoivan pitää olla laadukasta. Hoivapalvelujen tarve kasvaa iän myötä ja kasautuu viimeisiin elinvuosiin. Jos iäkkäiden hyvinvointia ja osallisuutta ylläpitävät palvelut ylimääräisten kustannusten välttämiseksi laiminlyödään, estettävissä olevien vaihtoehtoisten kustannusten määrä on sitä korkeampi. Nämä kustannukset muodostuvat ennenaikaisesti lisääntyvästä sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä, erikoissairaanhoidosta sekä iäkkäiden syrjäytymisestä.
Pysyviä kustannussäästöjä saadaan aikaan edistämällä ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia kaikilla aloilla. On pyrittävä tekemään elinoloista sellaiset, että kaikilla iäkkäillä on edellytykset hyvää elämää edistäviin valintoihin, edistämme ikääntyneiden kulttuuri-, liikunta- ja koulutuspalveluiden tarjontaa ja huolehdimme siitä, että iäkkäät saavat kokoontumistiloja maksutta käyttöönsä.
Vanhusneuvostojen toimintaedellytyksiä pitäisi vahvistaa. Ikääntyneiden kuntalaisten tarpeet ja näkemykset ovat osa tiedolla johtamista. Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Vanhusneuvoston toiminta turvataan, kun sille myönnetään riittävät määrärahat.
Digitalisaatiota ikääntyneiden ehdoilla. Kuntien digitaalisten palveluiden rinnalla on oltava mahdollisuus kasvokkaiseen ja puhelinpalveluun. On järjestettävä opastusta digilaitteiden käyttöön ja otettava ikääntyneet mukaan digitaalisten palveluiden kehittämiseen.
Ikäystävällistä asumista ja elinympäristöä. Varmistettava, että ikääntyville asukkaille on riittävästi sopivia esteettömiä asuntoja. Ihmisillä on oltava luotettavaa tietoa asuntojen korjausavustuksista. Ikääntyneitä ei saa eristää muista asukkaista, vaan tarvitaan monisukupolvisia yhteisöllisiä asumismuotoja.
Kauhajoella väestön keski-ikä nousee ja ikääntyneitä on suhteessa entistä enemmän. Tämä voi johtaa myös kulujen kasvuun, mutta tämä voidaan kääntää myös voimavaraksi oikeilla toimenpiteillä. Pidetään hyvää huolta ikääntyneistä ihmisistä, luodaan entistä paremmat mahdollisuudet liikkua ja hoitaa kuntoaan, jolloin terveys säilyy pidempään hyvänä ja hoitokulut pysyvät alhaisina. Hyvinvoiva kunta on ikäystävällinen.
Heikki Ahola / Eläkeliiton Kauhajoen yhdistyksen puheenjohtaja
Yli sukupolvien tarvitsemme kaikkien panosta yhteisen hyvän aikaansaamiseksi.