Etla arvioi syyskuussa julkaistussa ennusteessaan, että teollisuuden tuotos kasvaa 1,4 prosenttia tänä vuonna ja 1,7 prosenttia vuonna 2017. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin alkuperäisen sarjan mukaan koko teollisuuden tuotanto kasvoi kuluvan vuoden tammi-syyskuussa 1,8 prosenttia viimevuotisesta ja työpäiväkorjattuna 1,3 prosenttia. Teollisuustuotanto on vihdoinkin elpymässä.
Muutkin laitokset ovat ennustamassa varovaista kasvua tulevalle vuodelle. Toisaalta usealta taholta on tuotu esille näkemys, että investointeja tultaisiin tekemään maassamme todella voimakkaasti tulevana vuotena niin kotimaisten yritysten kuin kansainvälisten sijoittajienkin toimesta.
Mitä tämä voisi merkitä Suupohjalle? Vuoden 2016 aikana olemme saaneet kuulla merkittävistä tilauksista alueemme yrityksille ja myös merkittävästä uudesta toimijasta ja uudesta toimialasta, mikä toisi uusia työpaikkoja etenkin Kauhajoelle, mutta todennäköisesti myös muualle Suupohjaa.
Toisaalta yrityskenttä on jakaantunut kahteen merkittävään osaan; toisella ryhmällä menee hyvin tai erittäin hyvin ja toisella ryhmällä on tiukkaa tai erittäin tiukkaa. Alueemme suurimpia ongelmia on väestökehitys kokonaisuudessaan, väkimäärämme laskee voimakkaasti eikä näköpiirissä ole merkittävää muutosta sen suhteen.
Julkisella puolella on tapahtumassa suuria muutoksia kahden vuoden aikana huipentuen vuoden 2019 alkuun, jolloin monien uudistusten toteutus alkaa. Nämä vaikuttavat myös kuntien omaan toimintaan ja toiminnan painopisteiden uudelleen määrittämiseen. Tärkeimmäksi tavoitteeksi tullee kuntien elinvoimaisuuden kehittäminen. Elinkeinopolitiikka saa uutta painoarvoa ja kunnissa tullaan tarkemmin miettimään, miten ja mihin varoja suunnataan.
Suupohjan alueella on mahdollisuuksia monella sektorilla, kysymys on ennen kaikkea siitä, miten rohkaistaan yrittäjiä kasvu-uralle ja miten tuetaan niitä yrittäjiä, joilla on pitkän lamakauden aikana muodostuneita vaikeuksia. Lisäksi nyt viimeistään on Suupohjan yrittäjien vielä laajemmin lähdettävä kansainvälisille markkinoille. Monet pitävät Ruotsia ja Norjaa kotimarkkinoina, mutta ne ovat kuitenkin omia markkina-alueitaan ja vaativat niille markkinoille kohdistettuja toimenpiteitä. Viime aikoina on kielikysymystä puitu sellaisilla perusteilla, mitkä eivät tue sitä todellista tarvetta, mikä meillä on kielen suhteen. Jos haluamme menestyä Ruotsin markkinoilla, on meidän vain osattava paikallista kieltä. Eri selvitysten mukaan Ruotsissa löytyisi monille alueemme tuotteille merkittäviä markkinoita, myös tässä yhteydessä kannattaa mainita pohjoisen alueen suuret investoinnit ja mm. Kiirunan kaupungin siirto kokonaan uuteen paikkaan. Siirto sinänsä on merkittävä työllistäjä, mutta siihen liittyen on paljon muuta, mikä luo mahdollisuuksia.
Nyt tavalla tai toisella olisi lähdettävä voimakkaasti liikkeelle ja löydettävä sellaisia toimenpiteitä, millä toimintaa tuetaan ja kannustetaan rakentamaan verkostoja ja yhteisiä kokonaisuuksia resurssien kasvattamiseksi myös suurempien hankkeiden saamiseksi alueellemme.